syyskuu | 2015 | Flirttimaisteri & Trubaduuri

K niin kuin keittiö

Posted on 30 syyskuun, 2015 by flirttimaisteritrubaduuri

Keittiömme on iso ja laskutilaa on vaikka muille jakaa, mutta jostain käsittämättömästä syystä ne täyttyvät kaikenlaisella sälällä. Siivosin kuvia varten oikein kunnolla – mikä ihana tunne! Selkeätä, puhdasta pintaa ja tilaa. Yritän pitää tästä kiinni.

Keittiömme ihan paras asia on liikuteltava saareke, jonka ympärillä mahtuu touhuamaan koko perhe, ja tarvittaessa vieraatkin. Aikanaan kun suunnittelin talon keittiötä, halusin ehdottomasti että keittiö on eri tilassa kuin ruokapöytä tuntien oman, melko sotkuisen, luonteeni. Ruuan valmistuttua on ihana siirtyä syömään olohuoneen puolelle ison ruokapöydän ääreen ja unohtaa tiskit ja muut sotkut keittiöön. Iso saareke on toiminut loistavasti myös juhlien ja bileiden noutopöytänä. Meillä on järjestetty mm. lukioporukan luokkatapaaminen, meidän häävastaanottomme, kahdet rippijuhlat, useammat sukujoulut, kolmet pikkuiset joulut ja ravintolapäivänä pop up -kahvila. Häävastaanotollamme oli noin 40 henkeä ja alakerran keittiö, olohuone ja eteisaula vetivät väkimäärän hienosti.

Mielestäni alakertamme on kuin luotu juhlien ja bileiden pitämiseen. Viime pikkuisissa jouluissa meillä oli T:n bändi soittamassa ja olohuoneen puolelle raivattiin stage orkesteria varten ja tarjoilut olivat keittössä, minne muuten miltei koko bilekansa vetäytyi illan mittaan. Miksi aina bileissä ihmiset änkeävät keittiöön, vaikka se olisi ahdas ja pieni, tai tässä tapauksessa sotkuinen kuin mikä? Toinen kysymys kuuluu, miten ihmiset malttavat olla ostamatta jääkaappimagneetteja ja ripustamatta kaikenlaista sälää niillä? Minä en pysty.

Keittiön kalusteet eivät ole minun valintani ja ehkä olisin valinnut toisin, mutta ne ovat toimivat – ja huomattavasti parempi vaihtoehto kuin kokonaan kiiltävät valkoiset kalusteet, mitkä olivat suurta muotia 2010-luvun puolivälissä. Keittiön kaappeja ei olla vaihtamassa hetkeen, joten olen ihan tyytyväinen ja lähinnä haaveilen isosta, mustasta, industrial-henkisestä korkeasta kaapista, joka vetäisi sisäänsä isot määrät kippoja ja päkkänöitä.

Keittiö on se paikka, missä useimmin kohtaamme koko perhe. Siellä kasvatetaan, keskustellaan ja kuunnellaan. Siellä väitellään ja nahistellaan. Siellä pussaillaan, halaillaan, pörrötellään poikien päitä ja taputellaan. Niin ja tietysti laitetaan ruokaa ja syödään. Keittö on todellakin kotimme sydän.

M niin kuin makuuhuone

Posted on 29 syyskuun, 2015 by flirttimaisteritrubaduuri

Makuuhuoneemme sijaitsee olohuoneen tiiliseinän takana, missä on myöskin vanhoista purkutiilistä muurattu seinä. Tiiliseinä on mielestäni ihan superkaunis ja elävä. Ainoa haittapuoli siinä on, että emme malta ripustaa sille mitään. Uskoisin että olohuoneessamme olisi enemmän taidetta, mutta koska muuta ehjää seinäpintaa ei ole, niin olohuoneessa on vain muutama taulu. Makuuhuoneessamme on tyhjää seinää sitäkin enemmän, joka suorastaan huutaa taidetta. Prosessi on työn alla. Olemme jo tilanneet eräältä nuorelta taiteiljalta sängyn yläpuolelle isohkon teoksen, mutta lisää mahtuisi. Valkoisen lipaston päällä on ystäväni maalaama taulu Aava-keijusta. Aava on muisto tyttärestäni, joka syntyi ennen aikojaan, eikä siis saanut elää vauvaksi asti. Ystäväni maalasi taulun pyynnöstäni ja käytti siinä apuna lapsuuden kuviani. Taulun tyttö ei kuitenkaan ole täysin näköiseni. Itse asiassa nähdessäni sen ensimmäisen kerran huudahdin spontaanisti, että sehän on aivan edesmenneen isäni näköinen. Maalaus on minun Memento mori -tauluni.

Ostin taannoin kirjan nimeltä Wabi sabi – Elä tässä hetkessä kotona, missä kerrotaan japanilaiseen estetiikkakäsitykseen perustuvasta sisustusfilofiasta/filosofiasta. Wabi-sabi kuvataan monesti epätäydellisyydessä, keskeneräisyydessä ja häviävyydessä olevaksi kauneudeksi sekä yksinkertaisuuden ja vaatimattomuuden ihannoimiseksi. Minusta on ihanaa että vaikka talomme on uudehko, niin se näyttää paikoin kulahtaneelta ja vanhalta. Makuuhuoneemme listat ovat edelleen irrallaan ja monet talon pinnoista ovat vähän niin ja näin. Ostan mielelläni kukkia ja minua ei haittaa, vaikka ne kuihtuvat. Elämisen jäljet saavat näkyä huonekaluissa ja pinnoissa. Liian sliipattua on tylsää. Olin siis aivan vakuuttunut että olen wabisabi, kunnes tulin kohtaan: tyhjiä pintoja ja selkeyttä. Tajusin että olen wannabewabisabi. Tyhjät pinnat katoavat alta aikayksikön lehti- ja kirjapinojen alle. Vaatteet kerääntyvät vaaterekistä huolimatta tuoleille jne. Selkeyskin on vähän häilyvä käsite. Enkä taida kyllä olla kovin vaatimatonkaan.

Joka tapauksessa tykkään kovasti meidän makuuhuoneestamme. Siellä on uutta ja vanhaa, Ikeaa ja yksi design-lamppukin. Petaamme sänkymme jokaikinen aamu ja vaihdan usein liinavaatteet. Peilissä roikkuu äitini minulle lapsena ompelema punainen samettitakki ja sovitusnuket toimivat niin koru- kuin vaatetelineenäkin.

Punainen väri on minulle ihan mielettömän tärkeä ja se kulkee läpi vaatetuksen, sisustuksen ja kattauksen. Onneksi T:kin tykkää punaisesta, muuten voisi ruveta ottamaan miestä päähän.

PS Olemme huomanneet hassun jutun yhteisissä nukkumajärjestelyissämme ihan sama missä nukumme. F nukkuu aina kauempana huoneen ovesta. Jos sänky on seinää vasten, niin aina seinän puolella. Emme ole koskaan sopineet asiasta, vaan näin vain tapahtuu – aina. Myös hotelleissa ja yökyläpaikoissa.

Syksy kääntää katseet kotiin – O niin kuin olohuone

Posted on 27 syyskuun, 2015 by flirttimaisteritrubaduuri

Kesä on mennyt rampatessa edestakaisin mantereen ja saaren väliä. Eilen piipahdimme saaressa laittamassa ranta-aitan talviteloille. Toiveikkaasti jätimme mökin siihen kuntoon, että menemme sinne vielä viikonlopun viettoon ennen kuin vene on pakko nostaa ylös ja unohtaa saaristolaiselämä talven ajaksi.

Lokakuu on aivan kohta ja huomaan kääntäväni katseeni kotiin. Helsingin reissulta jäi käteen Finnlaysonin löytökorista Taimi-kangaspala uudeksi pöytäliinaksi, Tigeristä kahmin läjän kynttilöitä ja kukkia on pakko saada joka viikonlopuksi. Tänä viikonloppuna kukkakaupasta valitsin upeita liljoja. Kuvasin perjantaina olohuonettamme, joka on ehdottomasti lempihuoneeni luettuani Olga Temosen blogia, missä hänellä on menossa heidän kotinsa Marttilan esittelykierros. Tästä inspiroituneena päätin tehdä saman meidän kodissamme. Mikä loistava syy siivota huoneet – eihän sitä blogissa sentään sotkuisia huoneita esitellä… Pojat kyllä nauroivat, ettet sitten vissiin kuvaa heidän huoneitaan. Katsotaan…

Mutta nyt siis olohuone valmis ottamaan vuoden 2015 syksy vastaan. Viimeksi olohuonettamme on näkynyt enemmän Krista Keltasen syksyllä 2011 ottamissa kuvissa klik, joista huomaa, että jonkin verran on muutosta tapahtunut vuosien varrella.

Miten sen nyt sanoisi?

Posted on 25 syyskuun, 2015 by flirttimaisteritrubaduuri

F kirjoitti taannoisesta viikonlopusta ja miten se päättyi kyyneliin. Hommaa vielä pahensi se, että en saanut suoraan sanottua mitä ajattelin vaan yritin pehmentää sanojani epäonnistuen siinä surkeasti. Myöhemmin sovimmekin että tästedes en liikaa mieti miten F reagoi sanomisiini.

Tämä tapani miettiä liikaa sanomisiani on jäänne edellisestä elämästäni, eikä sillä ole enää mitään käyttöä tässä parisuhteessa. F kuitenkin huomaa heti, jos minua vaivaa jokin asia. Myöskään häneltä ei jää huomaamatta, jos äänensävyni ja ruumiinkieleni ovat ristiriidassa sanojeni kanssa, kuten silloin viikonloppuna. Ja sehän satuttaa enemmän kuin suora puhe.

Onnellinen loppu

Posted on 24 syyskuun, 2015 by flirttimaisteritrubaduuri

Maaret Kallio ja Osmo Kontula ovat tehneet tutkimuksen pohjalta kirjan, jonka soisi päätyvän jokaisen luettavaksi. Happy End -kirja on julkaistu eilen ja tutkimuksen tavoite on ollut selvittää, mistä aineksista seksuaalisesti vireät pitkät liitot koostuvat.

Emme luonnollisestikaan ole kirjaa vielä lukeneet, mutta Helsingin Sanomien artikkelin pohjalta voimme vakuuttaa, että nyt ei ole kysymys turhasta nollatutkimuksesta, vaan tiedosta ja tuloksista, jotka ovat jokaisen hyödynnettävissä.

Hesarin artikkelin mukaan Kontula on todennut että, eroottisesti viriileissä parisuhteissa sen osapuolilla ”oli herkkyys aistia arjessakin eroottinen potentiaali ja usko siihen, että voi tapahtua jotakin jännittävää”. Niin totta!

Olemme itsekin kirjoittaneet monista Kallion ja Kontulan esille nostamista asioista. Se mikä teoksessa ja tutkimustuloksissa erityisesti ilahduttaa: se, että onnellisen ja intohimoisen parisuhteen rakentaminen ei oikeasti ole mahdotonta. Sen todistavat nämä parisataa tutkimukseen osallistunutta naista. Nyt voisi joku takertua siihen tosiasiaan, että miesnäkökulma puuttuu. Se on tietysti hieman harmillista, mutta väitämme että jos parisuhteessa on hyvä meininki, niin kumpikin osapuoli kyllä tietää asian oikean laidan. Ja ehkä naisten on vain helpompi pukea kokemukset ja ajatukset sanoiksi. Paino sanalla ehkä. Meillä on myös niin, mutta asia voi olla hyvin toisinkin.

Me kirjoitamme tätä blogia yhdessä ja T on selvästi harvasanaisempi. Pelkästään hänen kirjoittamiaan tekstejä syntyy huomattavasti F:ää vähemmän, mutta luemme kaikki postaukset yhdessä ennen niiden julkaisemista. Ja kaikki tekstit, joiden allekirjottajina olemme molemmat, syntyvät tavalla tai toisella yhdessä.

Hyvän briiffin kirjaan saa muuten myös tsekkaamalla tekijöiden haastattelu Yle Aamusta.

Happy End vaikuttaa todella kiinnostavalta kirjalta ja aiomme varmasti lukea sen!

F&T

Helsinki inspiroi

Posted on 23 syyskuun, 2015 by flirttimaisteritrubaduuri

Viimeviikkoinen työmatka Helsinkiin piti sisällään paljon kaikkea kivaa ja inspiroivaa. Varsinainen päämäärämme oli Campus Seminar Helsinki Savoy-teatterissa, jonka anti oli vallan mainio. Sitä ennen ennätimme kollegani kanssa bussimatkan aikana parantaa maailmaa, lounastaa loistavassa Sinne Helsingissä, piipahtaa ostoksilla Nudgessa, Akateemisessa kirjakaupassa ja Finnlaysonin myymälässä ja käydä Ateneumissa katsastamassa Tarujen kansat -näyttely. Kotona Satakunnassa olimme vielä ennen puolta yötä. Tehokas ja täysi päivä, mistä jäi paljon kaikkea nastaa käteen.

Helsinki on ihana kaupunki, johon olen tutustunut oikeastaan vasta aikuisena ja vaikka Turulla onkin itseoikeutetusti lempikaupungin paikka sydämessäni, niin kyllä Helsinki vaan on eri kiva.

Sinne Helsinki ja kiva atmosfääri.

Ravintola Sinne Helsinki ja sen Puutarha-puolen lounas olivat herkullinen kokonaisuus.

Pääruuaksi kasviksia, ankkaa ja kantarelleja.

Campus Seminarin tarkoitus on inspiroida opettajia. Puuhamiehenä Saku Tuominen. Toimi.

Nudgesta jäi käteen Uhana Designin korvikset.

Esikoinen riemuitsi 17-vuotissynttärilahjasta.

Akateemiseen kirjakauppaan tai ainakin sen lehtiosastolle on pakko ehtiä, vaikka olisi kuinka kiire. En voinut vastustaa Catherine Deneuveta ja punaista sateenvarjoa.

Rakkaus tekee vapaaksi

Posted on 22 syyskuun, 2015 by flirttimaisteritrubaduuri

Olemme keskustelleet viime aikoina paljon tulevasta keväästä, sillä olen lähtemässä silloin pitemmäksi ajaksi pois. Tarkoitus on että T tulee käymään visiitillä, joten ihan koko kuukautta emme tule olemaan erossa, mutta usemman viikon kuitenkin. Mahdollisuus viettää ulkomailla kuukauden ajan valokuvausta opiskellen on jotain, joka ei tule toistumaan.

Viimeksi kun olimme erossa yhtä pitkän ajan, se tapahtui aivan suhteemme alussa. Asuin silloin poikieni kanssa viisi kuukautta Lapissa, Savukoskella. Olemme tottuneet elämään viikot erillään, mutta on aivan eri asia olla erossa viisi päivää kuin monta viikkoa. Nyt jo hirvittää, vaikka vaakakupissa painaa mahdollisuus tehdä jotain hienoa, oppia ja nähdä uutta, saada katkos omaan työhön ja keskittyä vain itseensä, omiin kokemuksiin ja kehittymiseen.

Asuessani Lapissa, kirjoitimme T:n kanssa oikeita kirjeitä. Kirjeet ovat rakkaita aarteita punaisissa kirjekuorissa ja niihin on taltioitu suhteemme alkuvaiheet, ero ja ikävä, epävarmuus ja ennen kaikkea rakkaus, joka on tehnyt minut vapaaksi. Tässä parisuhteessa uskallan toteuttaa omia unelmiani, kipuilla, olla oma sekasortoinen itseni ja elää minun näköistä elämää.

Törmäsin sattumalta erääseen entiseen opiskelijaani viime viikolla. Bussimatkalla Helsinkiin ehdimme keskustella elämästä monelta kantilta. Kerroin hänelle myös kevään tulevasta erosta ja hän lähetti keskustellessamme minulle sanat ja linkin Johanna Kurkelan kappaleeseen Rakkaus tekee vapaaks. Luin sanat ja ne osuivat ja upposivat. Pyyhin ensimmäiset kyyneleet tekstiä lukiessani. Kuuntelimme kappaleen T:n kanssa viikonloppuna ja sitten itkinkin jo vuolaasti. Ja minä siis olen lähdössä omasta vapaasta tahdostani kuukaudeksi opiskelemaan Eurooppaan. Tämä maailma on sentään täynnä tällä hetkellä aivan toisenlaisia eroja. Mutta nyt onkin kysymys minun elämästäni. Niin se vain on. Jokainen meistä elää omassa kuplassaan, mikä ei tarkoita etteikö voisi yrittää asettua toisen asemaan…

Rakkaus tekee vapaaks on laulu, jossa on koskettava teksti, hieno sävellys ja upea tulkinta. Biisi on Aku Rannilan ja Jurekin sävellys ja teksti on Saara Törmän.

Viikonlopun teemana maukas ja terveellinen ruoka

Posted on 20 syyskuun, 2015 by flirttimaisteritrubaduuri

Tuuli tuiversi sen verran rivakasti viikonloppuna että päädyimme jäämään viikonlopuksi kotiin. Siitä onkin tovi kun olemme viimeksi viettäneet viikonlopun poissa saaresta. Teinit olivat hajaantuneet toisille vanhemmilleen ja meillä oli aikaa tehdä mitä vain. No, mitä tekee keski-ikäinen pariskunta vapaalla? Ei mitään käsitystä muista, mutta me teimme kaikkea todella tavallista. Me siivosimme, sienestimmme, kävimme kaupassa, leikkasimme nurmikon, pesimme pyykkiä, laitoimme hyvää ruokaa, kävimme moikkaamassa kummityttöä, juttelimme, suunnittelimme T:n 50-vuotisjuhlia, pussailimme, halailimme ja pidimme muutenkin toista hyvänä.

Sieneen menimme lauantaina talon taakse ja sunnuntaina vähän kauemmas. Ensimmäistä kertaa lautaselle päätyivät hattivattien näköiset suomumustesienet nurmikolta. Loistava tuote. T, jonka vetovastuulla on siis nyt viikonlopun ruuat, poimi sienet puhtaan valkoisina ja pisti oliiviöljyn, suolan ja parmesaanin kanssa uuniin. Toimi aivan loistavasti. Sienet kypsyivät uunissa noin 20 minuuttia, mutta vähempikin olisi ehkä riittänyt. Muuten sienisaalis jäi kyllä todella vaatimattomaksi.

T valmisti avustuksellani hyvähiilihydraattista perusruokaa koko viikonlopun ajan: salaattia, kasviksia, lihaa, kalaa, munaa ja kanaa. Tuntui todella hyvältä, kun toinen otti vastuun ruuan suunnittelusta ja aikataulutuksesta. Kyllä nämä kilot karisevat tästä!

Lauantaiaamun munakokkeli koristeltiin krassin kukin.

Parilalla paistettua entrecotea ja perussalaattia.

Suomumustesieniä nurmikolta.

Suomumustesienissä oli vähän parsamainen meininki.

Suomumustesienien kaverina kanaa ja salaattia kera caesarkastikkeen, jonka ohjeen T löysi Hella&houkutus -blogista.

Sunnuntain aloitti kylmäsavulohikatkarapuomeletti.

Ei löytynyt vielä suppilovahveroita vakipaikasta.

Sienisaldo tänään: kahdeksan kantarellia.

Kukkakaalikesäkurpitsahöystöä, muutama kantarelli ja lehtipihvi.

Metsä on hyvä paikka ihmiselle.

Meillä ei miellytetä, mutta joskus huudetaan

Posted on 19 syyskuun, 2015 by flirttimaisteritrubaduuri

Me naisten kolumnisti Anu Silfverberg kirjoitti viimeisimmässä kolumnissaan seuraavaa: ” …harva meistä kirkuu yksin pimeässä makuuhuoneessa. Seksissä huutaminen on toisen miellyttämistä, rakastajan huomioimista, jakamista.” Kolumnin muuhun sisältöön emme nyt tässä puutu, mutta toteamus siitä, että rakastellessa huudettaisiin siksi, että se miellyttää toista sai meidät nauramaan ääneen. Kyllä meillä huudetaan puhtaasta nautinnosta. Aina ei huudatuta ja joskus on olosuhteiden vuoksi pakko yrittää tukahduttaa kiljahdukset. Mutta ajatuskin siitä, että sitä ääntelisi miellyttääkseen toista, tuntuu ihan absurdilta.

Parisuhteessa toisen miellyttäminen on yhtä tuhoon tuomittua kuin muutenkin elämässä. Niinhän sitä sanotaan että kun kumartaa yhteen suuntaan, niin sitten pyllistät toiseen. Tämä ei tietysti tarkoita sitä, etteikö toista pidä ottaa huomioon. Tai hyvien käytöstapojen unohtamista. Mutta se, että toistuvasti tekee tai sanoo asioita vain miellyttääkseen toista, on kyllä raskas tie.

F&T

Jos ja kun toinen ei olekaan täydellinen

Posted on 17 syyskuun, 2015 by flirttimaisteritrubaduuri

Ei meistä kukaan ole täydellinen. Teemme virheitä, arvioimme väärin asioita ja tilanteita, meillä on paheita ja välillä yksinkertaisesti käyttäydymme huonosti. Näinhän se menee. Täydellistä ihmistä ei olekaan. Mutta. Mikä on oikea tapa suhtautua kumppaniin, joka toistuvasti lyö päätään seinään asian kanssa, joka sinun omasta mielestäsi olisi suhteellisen helposti ratkaistavissa?

Meidän parisuhteessamme F:n ylipaino hiertää suhdetta epäsäännöllisen säännöllisesti. Kiloja on tippunut, mutta nyt homma on junnanut paikoillaan ja muutama kilo on tullut takaisinkin. Mikä on paras tapa toimia tällaisessa tilanteessa? Koska F myöntää asian ja haluaa vilpittömästi muuttua tässä suhteessa paremmaksi ihmiseksi, niin aivan alusta ei tarvitse lähteä. Jos toinen vaikka vetää säännöllisesti kännit ja terrorisoi parisuhdetta juopottelullaan ja ei edes myönnä asiaa, niin tilanne on jokseenkin toivoton.

F:llä on siis tahtoa muuttua, mutta fokus asiaan katoaa hänellä helposti. Hän on mestari siirtämään kaiken tarmonsa ja energiansa johonkin muuhun paitsi laihduttamiseen, joka on hänelle hankalaa. T:lle terveellisesti syöminen on taas helppoa kuin mikä.

Motiivit F:n painon pudotukseen ovat monet. T:tä surettaa erityisesti terveyteen liittyvät asiat, F on ylipainon suhteen eritoten turhamainen, mutta jaksaminen ja sairaudet mietityttävät tottakai myös.

Tämän asian kanssa meillä siis kriiseiltiin viikonloppuna. Ja keskiviikon sovintosessiossa päädyimme seuraavaan: F kantaa vastuun teoistaan ja lakkaa selittämästä, T ottaa haltuun viikonloppujen ruokien suunnittelun ja tekemisen. F huolehtii arkisyömisestään ja pitää painonpudotuksen fokuksessa. Kumpikaan ei lakaise asiaa maton alle. T sanoo mielipiteensä, eikä liikaa mieti miten F reagoi.

Katsotaan miten Äffän käy…?!?

F&T

Flirttimaisteri & Trubaduuri

Blogi jossa pääteemoina ovat intohimo parisuhteessa sekä rakkaus ja seksi

Month: syyskuu 2015