Vuosi 2015 rupeaa olemaan pulkassa ja muistelimme yhtenä aamuna T:n kanssa kulunutta vuotta. Meille vuosi on ollut hyvä. Suorastaan loistava.

Olemme toteuttaneet isoja ja pieniä unelmia ja perhettämme ei ole suoraan kohdannut mitkään kovin ikävät asiat. Ystäviemme hirvikolari moottoripyörällä heinäkuussa oli hurja läheltä piti -tilanne, joka kuitenkin kääntyi parhain päin. Olemme yrittäneet myös myötäelää ystäviemme surua, kun heille rakas ja tärkeä pikkuinen menehtyi. Sellaisen surun näkeminen on pysäyttävää.

Emme myöskään ole sulkeneet silmiämme ympärillä vellovista yhteiskunnallisista asioista, mutta emme myöskään ole lähteneet lietsomaan kurjuutta, epätoivoa ja pelkoa. Välillä on vaikea pitää kieli (ja mieli) keskellä suuta kaiken keskellä. Näkökulmia, mielipiteitä, viestejä, tulkintoja ja tarinoita on monia. Totuus on harvoin yksiselitteinen ja mustavalkoinen.

Seuraavassa meidän vuotemme kohokohdat:

• Blogi pyöräytettiin käyntiin pitkän harkinnan jälkeen hääpäivänämme 17. helmikuuta ja sen tiimoilta on käyty vain yksi kärhämä ja syynä oli T:n harvasanaisuus (toim. huom.)
• F aloitti hetken mielijohteesta valokuvaajan opinnot maaliskuussa ja se on pitänyt rouvan kiireisenä ja aiheuttanut myös jonkin verran stressiä. Kaiken kaikkiaan opiskelusta on muodostunut onnellinen onnettomuus.
• Lapin matkamme kaksistaan Leville oli ihana irtiotto pääsiäisenä. Toivottavasti lukijamme ovat unohtaneet hiihtoladulla käydyn kalabaliikin. Me ainakin olemme.
• Kesäkuuussa F teki kaksi reissua ihan itsekseen ilman T:tä: Amsterdamiin ja Hankoon. Nyt F haluaa viedä T:n molempiin paikkoihin.
• Vierasmajan rakentaminen ja valmistuminen saaressa oli suurin ja tärkein ponnistus vuonna  2015, joka ei tuntunut ensinkään ponnistukselta. Kaikki sujui niin käsittämättömän hienosti. Kiitos vielä kerran kaikille asianosaisille!
• Kesävieraat ja -vierailut tekivät viileästä kesästä lämpimän, kauniin ja ikimuistoisen.
• Venetsialaiset vietettiin suvun kesken mökillä, jonka nelikymppisiä samalla juhlistimme.
• F sai elokuussa viran 16 opettajavuoden jälkeen ja siinä samalla myös ikioman luokkahuoneen ja ihanan työkaverin, joista on muodostunut arjen pelastajat kiireisellä työmaalla.
• Äskettäin viettämämme joulu oli ihanan rento, mukava ja leppoisa. Tuntui kuin olisimme kääriytyneet koko perhe jonkinlaiseen täkkiin ja vain päättäneet kölliä läpi joulun.

F&T