Hyvästi ihana kevät!
Mikä ihana ja ikimuistoinen kevät 2016! Tämä ei unohdu – koskaan. Muutama kuva toukokuun viimeisen päivän illasta puutarhastamme. Tervetuloa kesä!
F
Month: toukokuu 2016
Kirja-arvostelu: Ihana kiihko
Saimme blogiyhteistyönä luettavaksemme kirjan Ihana kiihko. Kirjan ulkoasu ja takakannen teksti lupaavat hyvää: ”Intohimoinen ja ymmärtävä kirja ihmiselämän suurimmasta mysteeristä.” Kirjan on kustantanut Into. Luimme molemmat kirjan ja päätimme kirjoittaa keskustelujemme pohjalta yhteisen arvion kirjasta.
Ihanan kiihkon on toimittanut ja pitkälti myös kirjoittanut Salla Nazarenko, joka on lähtenyt kirjan tekoon omien kokemusten pohjalta. Hänen mukaansa seksi ja seksuaalisuus ovat edelleen monelle tabuja asioita ja avoin ja suora keskustelu seksistä puuttuu niin monien pariskuntien väliltä kuin yhteiskunnasta ylipäätään.
Kirjassa on Salla Nazarenkon omiin kokemuksiin perustuvia tekstejä, joiden sisältö on selkeästi kirjan parasta osuutta. Tekstit ovat suoria ja niistä kuultaa keski-ikäisen, oman seksuaalisuutensa löytäneen naisen elämänkokemus, realismi ja seksistä hullaantumisen riemu. Osa Nazarenkon teksteistä perustuu haastatteluihin, joista esimerkiksi Jörn Donnerin osion merkitys ei ihan avautunut meille ja sisältää ehkä tahatontakin komiikkaa ja viimeistään Donnerin toteamus haastattelun lopussa: ”En minä ole näistä asioista ylipäätäänkään enää hirveän kiinnostunut.” vie pohjan koko haastattelun merkityksestä kirjassa.
Teoksessa painottuu naisnäkökulma ja sieltä puuttuu lähes tyystin pariskunnan näkökulma seksistä. Tämä vaivaa seksiä käsitteleviä tekstejä kautta linjan. Silloin kun kysymys on sooloseksistä, kuten esim. Rosa Meriläisen teksti kirjan lopussa, niin on perusteltua että kirjoittajana on yksi ihminen. Mutta silloin kun kysymys on parisuhdeseksistä, niin puuhassa on kaksi yksilöä. Kaksi kokemusta. Kaksi tulkintaa. Kaksi näkemystä. Seksi on kahden ihmisen välillä tapahtuvaa intiimiä ja hienovaraista vuorovaikutusta ja jos tätä tilannetta tulkitsee ja selostaa vain toinen osapuoli, se jää aina vajavaiseksi.
Meidän molempien mielestä naisen ja miehen seksuaalisuus eivät eroa toisistaan niin merkittävästi kuin kirja ehkä antaa ymmärtää. Nazarenkon puheenvuorot olisivat kaivanneet rinnalleen myös oman seksuaalisuutensa kanssa sinut olevan kypsän miehen puhetta ihanasta kiihkosta. Kirjan mieskuva on välillä harmillisen ohut ja konservatiivinenkin. Ja paikoin täysin jotain muuta kuin sitä, millainen mies meidän näkemyksemme ja kokemuksemme mukaan on seksuaalisesti. Kirjan sisältö olisi voinut olla mielestämme tasa-arvoisempikin. Mielipiteeseemme vaikuttaa tietysti meidän katsontakantamme. Luimme kirjaa tasa-arvoisesta, intohimoisesta ja seksuaalisesti tyydyttävästä heteroparisuhteesta käsin.
Kirjassa käsitellään mm. halutonta miestä, seksuaalisesti vapautunutta sitoutumista kaihtavaa naista ja miestä, prostituutiota, pettämistä, keski-ikäisen naisen halua, mustasukkaisuutta, masturbaatiota ja monia muita seksuaalisuuteen liittyäviä asioita, joten kirja toimii loistavasti keskustelun ja ajattelemisen avauksena. Ihana kiihko on puutteistaan huolimatta ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja, vaikka kokonaisuus onkin hieman epätasainen. Toisaalta jokin teksti tai teema, joka ei kolahtanut meihin, voi osua johonkin toiseen pariskuntaan tai yksilöön.
Ihana kiihko yrittää antaa vastauksia todella tärkeään kysymykseen: miksi seksi on niin tärkeää. Se on eräänlainen tutkielma aiheesta, joka on ihmisyyden keskeisintä ydintä. Kirja ei yritäkään antaa kaiken kattavaa vastausta. Eikä siihen yksi kirja pystyisikään. Mutta se pistää ajattelemaan ja sehän on kirjojen yksi keskeisimpiä tavoitteita.
F&T
Lautasella parsaa ja lasissa kuohuvaa
Nyt on parsa-aika. Unohtakaa niiden keittäminen ja tehkää niin kuin me ja heittäkää vihreät parsat muutamaksi minuutiksi kuumaan grilliin! Kaveriksi helppoakin helpompaa hollandaise-kastiketta, lohta ja kylmää kuohuvaa. Siinä oli meidän mökkilounaamme lauantaina.
Parsojen päästä kannattaa taittaa muutama sentti pois, mutta muuta ei niille tarvitsekaan tehdä. Helppo hollandaise-kastike syntyi hienosti kun noudatimme ohjeita säntillisesti, T hoiti tarkkuutta vaativan munien keltuaisten erottelun ja kirkastetun voin valutuksen F:n keskittyessä vatkaamaan pontevasti.
Kuohuvaksi T oli löytänyt pullon loistavaa cavaa, Villa Conchia, jonka etiketti sointui kauniisti mökkimme sisustukseen. Makasimme ruuan jälkeen tuntitolkulla laiturilla merituulen tuivertaessa hiuksissa ja auringon lämmittäessä ihoamme. Lokkien haudonta on järjettömän mielenkiintoista katseltavaa ja aivan mökkimme edustalla olevaan leppään oli tehnyt pesän myös räkättirastas. Edelliseltä kesältä tuttu pääskypariskunta ei ollut vielä saapunut, mutta eiköhän sekin vielä kotiin löydä. Saunasta kirmasimme kylmään veteen ja annoimme meriveden kiihdyttää verenkiertoamme. Kymmeneltä molempia rupesi nukuttamaan.
Ja joku ihmettelee miten saamme saaressa aikamme kulumaan?
F&T
Mahtava munakoiso
Miten joskus ruuanlaitto sujuukin kuin tanssi? Ensin ihastut kaupassa kauniisiin munakoisoihin ja löydät kimpaleen juustoa tarjouslappu kyljessä. Herkkusientenkin kilohinta on kohdillaan. Vielä siinä vaiheessa et tiedä mitä niistä syntyy. Raaka-aineet vain tarttuvat mukaan. Kotoa löytyy tomaattimurskaa ja valkosipulia. Sitten vain nykäiset herkut uunivuokaan kerroksittain. Sekaan vähän suolaa, mustapippuria ja oliiviöljyä.
Minä en itkettänyt munakoisoja. Yritin kyllä, mutta sitten en viitsinyt odottaa, joten jätin suolat munakoisosiivuihin ja iskin uuniin. Trubaduuri ja pojat eivät oikein innostu munakoisosta, joten minä syön tätä herkkua itsekseni monta päivää.
F
Hulluna punaiseen
Punainen on rakkauden väri. Röd är kärlekens färg. Red is colour of love. Muutama viikko meni valmistumisen jälkeen, etten oikein tiennyt mitä kameralla tekisin. Tänään alkoi punaisen värin metsästys. Päässä alkoi surista ja prosessi käynnistyi. Vielä en tiedä mihin se päätyy, mutta se on varma, että punaista päin mennään.
#hullunapunaiseen #punainenonrakkaudenväri
F
Pesänrakennuspuuhia
Mitä tekee keski-ikäinen aviopari lauantai-iltana kun muu Suomi seuraa jääkiekkoa? Se istuu vällyjen alla lepotuoleilla terassilla mökin rannassa ja seuraa tuntitolkulla silmä kovana kun lokkipariskunnalla on jotakin menossa… Epäilemme soidinmenoja, mutta sunnuntaiaamulla selviää, että soidinmenot olivat jo takana ja edellisillan hyörinä liittyi munimiseen. Mökkilaiturimme päässä on iso kivi, jonka päälle lokit olivat huomaamattamme rakentaneet pesän. Tätä ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin, joten olimme ymmällämme uusista alivuokralaisista.
Lokkien hautominen selvästi häiriintyi liikkeistämme ja mietimme myös miten agressiivisiksi lokkipariskunta saattaa äityä poikasten kuoriuduttua. F löysi blogitekstin, missä kerrottiin onnistuneesta lokkien pesän siirtämisestä ja sen innoittamana T ryhtyi toimeen. Mökkimme rannassa on hieman kauempana samanlainen iso kivi, jonka päällä on vastaava syvennys kuin lokkien valitsemalla kivella. Ongelmana on se, että tämä toinen kivi on päältä vino. Ymmärrämme hyvin miksi lokkipariskunta ei valinnut sitä pesäpaikaksi. T rakensi aivan ensimmäiseksi lokeille pienen terassin laudoista, jolla saimme kiven vinousongelman häivytettyä. Mietimme pitkään ryhdymmekö siirtopuuhin ja olemme todella iloisia että kaikki meni hyvin. Lintujen munat ja pesät ovat aina rauhoitettuja, joten puuhaan ryhtyminen arvelutti melkoisesti.
Alkuhämmennyksen jälkeen lokit löysivät pesänsä uudesta paikasta ja jatkoivat munien hautomista – yhdessä.
Sunnuntai-illalla, kun muu Suomi murehti jääkiekon MM-kisojen tappiota, meidän mielissämme oli kalalokkipariskunta ja huoli siitä että niillä on kaikki hyvin. Eilen F kävi saaressa toteamassa, että lokkiperheellä kaikki on mainiosti.
F&T
Kukkavoimaa
Kukkia ja ilta-aurinko. Sisällä ja ulkona. Ihanaa valoa ja ihanaa vihreyttä, joiden äärellä sitä on vain hiljaa ja tyytyväinen. Yhden pienen pilvikirsikan kanssa ei ehkä ihan hanamia saada aikaiseksi, mutta sykähdyttävä se on valkoisine kukkineen – herkkänä ja kauniina – näiden korkeutta hipovien, huojuvien mäntyjen keskellä.
Isälläni oli tapana kiertää lapsuudenkotini piha ja puutarha joka ilta keväisin ja kesäisin. Hän käveli verkkaisesti isolla pihamaallamme ja pysähteli puiden ja kukkien luo. Ihana tapa, jota toteutan satunnaisesti.
F
Hekumavinkki osa 2 – kutumusiikkia
Muistatteko miten John Cage Ally McBeal -sarjassa inspiroitui poikkeuksetta Barry Whitestä oli sitten kysymys työkuvioista tai sänkypuuhista? Kuohuvasta ja kiharoista alkanut hekumavinkkisarjamme jatkuu ja tällä kertaa lähdetään pohtimaan musiikin merkitystä osana eroottista virittäytymistä. Silloinhan on tietysti kysymys kutumusiikista eli ”hempeästä taustamusiikista, lemmiskelymusiikista tai seksimusiikista”. Ja kuten urbaanin sanakirjan esimerkkilauseista voi päätellä kutumusiikin valinta ja käyttö eivät muuten ole ihan helppo juttu.
”Jos minä valitsen kutumusiikin, äijää ei paneta. Jos se valitsee minä juoksen kirkuen ulos huoneesta. Me harrastetaan kyllä seksiä ihan ilman musiikkia. Mites teillä? Nimimerkki: Ei mee putkeen.” (Lähde:https://www.urbaanisanakirja.com/word/kutumusiikki/)
Ihan parasta kutumusiikkia F:n mielestä on se kun T kaivaa kitaran esiin ja laulaa omasta vaatimattomasta repertuaaristaan biisin tai pari. Rouvan hengitys tasaantuu ja karkailevat ajatukset lakkaavat pomppimasta ja tilalle tulee vain keskittyminen käsillä olevaan hetkeen. Trubaduurin tuttu, matala ja pehmeä ääni imaisevat ja vievät mukanaan. Meillä onkin aivan loistava sopimus: T laulaa aina kun F pyytää. Ja aika usein se tapahtuukin.
Muiden esittämän musiikin kanssa onkin stten hankalampaa… F voisi kuunnella musiikkia rakastellessakin, mutta T ei siihen pysty. Musiikki kuuluu meille nimenomaan siihen hetkeen kun ollaan yhdessä ja virittäydytään toiseen, yleensä siis perjantai-iltoihin. Tai sitten F kuuntelee itsekseen hänelle mieluisaa musiikkia ennen kuin T on kotona ja on musiikin innoittamana rento ja hyväntuulinen Trubaduurin kotiutuessa. T:n suhde musiikkiin on huomattavasti kompleksisempi kuin F:n. Flirttimaisteria eivät pienet epäpuhtaudet, vireongelmat tai tuotannolliset asiat haittaa – fiilis on tärkeintä. T on taas krantumpi ja parisuhteemme harvoista riidoista monet ovatkin liittyneet musiikkiin.
Meille parhaiten kutumusiikiksi on tuntunut toimivan mm. Buena Vista Social Club, jota kävimme viime kesänä hurmioituneina kuuntelemassa Pori Jazzeilla. Mites muilla? Onko teillä Spotifyssä rakkaudella ja harkiten valittu kutumusiikkilista? Meillä ei ole – vielä.
F&T
PS Barry White ei kyllä toimisi meillä yhtään….
Lämpöni, lempeni annan…
Olen jo jonkin aikaa ajatellut kirjoittavani tästä aiheesta, mutta kaikessa vapaamielisyydessäni seksistä kirjoittaminen ja puhuminen julkisesti eivät kuitenkaan ole edelleenkään kaikkein helpoin asia, vaikka koenkin että seksissä ja erotiikassa ei ole todellakaan mitään hävettävää.
Puhuimme viime viikonloppuna että meidän seksuaalisissa haluissamme on kyllä selvä ero. Meidän tapauksessa Trubaduuri vetää kyllä yleensä sen pitemmän korren. Välillä menee tietysti toisinkin päin ja ylipäätään molempien seksihaluissa on suurta vaihtelua, mutta noin niin kuin yleisesti ottaen mieheni haluaa himpun verran useammin ja erityisesti yhdyntää.
Onko tässä siis dilemman paikka?
Lähtökohtaisesti ajattelen niin, että on ihan sikamakeeta että mieheni haluaa minua. Ja kun hän haluaa minua paljon, niin aina vaan hienompaa. Olemme yrittäneet aikaisemminkin valottaa käsitystämme tyydyttävästä ja intohimoisesta parisuhdeseksistä, johon laskemme kuuluvaksi oikeastaan koko yhteisen elämämme – siis myös penetraation. Ajatteluni pohjana on se, että olen aina imarreltu kun saan mieheltäni intiimiä huomiota. En oikeastaan tee suurta eroa mielessäni tuleeko mieheni huulet vai penis edellä. Suuteleminen on tietysti jonkin verran helpompaa tilanteessa kuin tilanteessa kun taas yhdyntä vaatii tietyt olosuhteet ja kahdenkeskisen ajan.
Trubaduuri onkin verrannut minua Aina valmis -kiukaaseen. En ole siis kieltäytynyt yhdynnästä koskaan koko suhteemme aikana. Enkä suudelmasta, enkä halauksesta, enkä mistään muustakaan… Tämä johtuu tietysti myös siitä, että T lukee minua niin hyvin, että hän tajuaa myös ne hetket, jolloin helliminen on parasta seksiä.
Haluan korostaa, että en tarkoita sitä että naisen pitää suostua yhdyntään jos hän ei sitä itse halua. Siitä tässä ei ole kysymys. Minä nimittäin haluan. Minä haluan antaa lämpöni ja lempeni ihanalle miehelleni. Ja saada saman mieheltäni. Muodot, tekniikat, asennot, mallit ja tavat vaihtelevat ajasta, tilanteesta ja paikasta riippuen, mutta kaiken kaikkeaan kysymys on elämisestä intohimoisessa ja rakkaudentäyteisessä parisuhteessa.
F
Kahvihetki
Toin Italian tuliaisina meille mutteripannun, jonka kanssa aamu kuin aamu saa pirtsakan alun, ja iltapäivä kuin iltapäivä täydellisen breikin. Kuljin bussilla kymmeniä kertoja erään liikkeen ohi lähellä Vatikaania, jonka näyteikkuna oli täynnä erivärisiä mutteripannuja ja päätin että siinä olisi loistava tuliainen. Trubaduurin ollessa luonani Roomassa vietimme yhden aamupäivän ensin jonottamassa Vatikaanimuseoon ja sitten sen taideaarteiden äärellä. Lopuksi piipahdimme vielä Pietarin kirkossa. Tullessamme ulos Vatikaanista pölähdimme aivan tuon liikkeen eteen ja kiskoin mieheni mutteripannuostoksille. Monet vannovat alkuperäisen Bialettin pannujen nimiin, mutta minulle riitti että TopMoka-merkkinen pannumme on valmistettu Italiassa ja että se on punainen! Kahvinkeitto mutteripannulla on muuten yksi taiteenlaji ja tapoja taitaa olla yhtä monta kuin keittäjääkin – täällä mainio blogiteksti aiheesta.
Kahvi maistuu punaisella mutteripannulla keitettynä vielä pikkasen paremmalta kuin muuten, ja melkein yhtä hyvältä kuin Roomassa.
F
Flirttimaisteri & Trubaduuri 