Mekin sanoimme:”Au revoir, Paris!”
Olemme tulleet siihen tulokseen, että kolme yötä ja neljä päivää on optimaalinen kaupunkiloman pituus. Siinä ehtii nähdä niin paljon kuin oikeastaan yhdellä kertaa jaksaa, mutta neljä päivää antavat myös tietynlaista väljyyttä olemiseen. Olemme siis ottaneet tavaksi näillä kaupunkireissuilla tilata mennessä aamulento ja palatessa iltalento.
Tiistaina oli siis viimeinen päivämme Pariisissa. Koska emme voineet jättää matkatavaroitamme asuntoon seuraavien asukkaiden tielle, olimme pienen pulman edessä. Rautatieasemilta ovat tavarasäilytystilat kadonneet turvallisuusseikkojen vuoksi, mutta kapsäkkien raahaaminen ei tullut kuuloonkaan. T osoitti taas kerran loistavat tiedonhankintataitonsa ja löysi meille yksityisen matkanjärjestäfirman Blue Marble Travel, jonka palveluihin kuului myös tavaransäilytys kohtuuhinnalla.
Päätimme viettää viimeisen päivän viidennessä osassa, missä siis sijaitsi myös Airbnb-asuntomme. Ihastuimme nimittäin idylliseen kaupunginosaan melkoisesti. Mutta koska Pompidou-keskus sijaitsi matkan varrella, kävimme katsastamassa myös sen. Ruma kuin mikä, sanon minä. Sisältö jäi toiseen kertaan ja palasimme viidenteen kaupunginosaan.
Hostimme oli suositellut kasvitieteellistä puutarhaa puistoineen ja sinne me suuntasimmekin. Tuntui ihastuttavalta sukeltaa syksyiseen puutarhaan ja rauhoittua hetkeksi.Trubaduurille oli iskenyt maanantaina kunnon nuha, mutta onneksi hän jaksoi ihan kivasti vielä viimeisenkin reissupäivän.
Olimme valinneet lounaspaikaksi La Table d`Orpheen, joka oli aivan loistava. Taisimme syödä elämämme parhaan jälkiruuan kyseisessä paikassa, eikä alku- ja pääruuassakaan ollut valittamista. Vahva suositus.
Kuvaaminenkin vähän hiipui viimeisenä päivänä ja muutenkin pieni väsymys painoi koko porukkaa. Tuntui hyvältä istahtaa illansuussa ensin junaan, sitten lentokoneeseen ja lopuksi vielä omaan autoon. Vuorokausi oli ennättänyt vaihtua keskiviikon puolelle kun saavuimme Turun kotiimme. ”Borta bra, men hemma bäst!” T meni keskiviikkona töihin, mutta minä jatkoin syysloman viettoa. Oli ihan mahtavaa keittää kahvit kotona Satakunnassa, lueskella Pariisista ostamiani lehtiä, antaa poikasille tuliaiset, laittaa takkaan tuli ja antaa ajatusten vaeltaa Pariisiin.
Olen lähes varma että me näemme vielä. Haluan nimittäin ainakin seuraaviin paikkoihin: Louis Vuitton -säätiön museoon, Abert Kahnin puutarhaan, päiväretkelle Monet´n puutarhaan ja tietysti Louvreen myös. Ylipäätään Pariisin kevät olisi ihana kokea. Siispä: ”Au revoir, Paris!”
F
Flirttimaisteri & Trubaduuri 