Hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää rakkaat lukijat! Me elämme tasa-arvoisessa parisuhteessa – tai ainakin me itse koemme niin. Mutta mitä se tarkoittaa käytännön tasolla?
Lähtökohdat tasa-arvon toteutumiselle suhteessamme ovat suorastaan loistavat ja poikkeksellisetkin. Kannamme talouteemme miltei tismälleen samansuuruiset tilipussit ja meillä molemmilla on akateemiset loppututkinnot. Siinä vaiheessa kun me aloitimme suhteemme lapsemme eivät olleet enää ihan pieniä, joten emme ole tässä suhteessa käyneet kamppailua lasten hoitamiseen liittyvissä asioissa.
Kotitöiden jakaminen on jakaantunut erillään asumisen myötä jokseenkin tasaisesti. Emme ole koskaan riidelleet aiheesta. Joskus yksittäisen työn tekemisestä tai aikatauluttamisesta ollaan keskusteltu, mutta riidaksi asti kuviot eivät ole päätyneet.
Mitkähän muut asiat ovat vaikuttamassa tasa-arvoon parisuhteessa? Lienee sanomattakin selvää että väkivalta missään sen muodoissa ei toteudu suhteessamme. Meillä ei alisteta, eikä alistuta.
Meillä molemmilla on vapaus toteuttaa omia tarpeitamme ja kiinnostuksen kohteitamme, mihin ei yhteisen sopimuksemme mukaisesti kuulu muut seksisuhteet.
Tasa-arvoinen parisuhde on siis täysin mahdollinen, mutta tietyissä olosuhteissa asiat mutkistuvat. Emme siis pidä tasa-arvoisuuttamme itsestään selvyytenä. Iso osa asioista on tullut omien valintojemme seurauksena, mutta ei todellakaan kaikki. Merkittävin asia lienee kuitenkin tosiasia, että olemme syntyneet 1960-70-luvun Suomeen ja perheisiin, missä on arvostettu koulutusta ja itsensä kehittämistä.
Yhteiskunnassamme on edelleen paljon kehitettävää ja tasa-arvoisuus ei todellakaan toteudu kaikkialla. Perhe ja parisuhde ovat aina myös osa yhteiskuntaa. Tasa-arvon toteuttaminen kannattaa aloittaa siis sieltä. Miten on? Toteutuuko tasa-arvo teillä?
F&T
Flirttimaisteri & Trubaduuri 