Month: huhtikuu 2017

Huhtikuun loppu sumussa

Posted on by flirttimaisteritrubaduuri

Jos vuoden 2016 huhtikuu Roomassa oli kaikessa ihanuudessaan ikimuistoinen ja kertakaikkiaan upea, niin vuoden 2017 huhtikuu, varsinkin sen loppupuoli on sanan varsinaisessa merkityksessä rämmitty läpi. Jokainen Suomessa elänyt tietää sääolot ja siihen kun lisätään kuraa niskaan työpaikalla, stressiä, remppapöly ja flunssa niin siinä on taputeltu ainekset huhtikuulle, jonka voi surutta unohtaa. Kontrasti vuoden takaiseen huhtikuuhun on aivan järjetön.

Onneksi toukokuu kolkuttelee ovella. Oi, ihana toukokuu! Odotan sinulta paljon. 

Flunssa kaatoi pariksi päiväksi sängyn pohjalle loppumetreillä, mutta onneksi olen päässyt yli syyllisyyden tunteesta liittyen saikkupäiviin. Siunattu keski-ikä. Muistan vielä nekin ajat kun raahauduin työpaikalle ääni pihisten ja nenä räkää valuen.  Yhden työuupumuksen koettuani olen ollut viisaampi. Mutta sairastaminen on aina perseestä.

Remppa ei muuten meitä rasittanut, paitsi että koti oli pari viikkoa mullin mallin. Mikä on tietysti ihan älyttömän rasittavaa. Nyt rupeaa remppapöly olemaan nielty höyrypesurin sisuksiin, tavarat löytyneet paikoilleen ja riemu makuuhuoneen uudesta tapetista olemaan päällimmäinen tunne. Muu osa rempasta olikin huomaamattomampaa, mutta tarpeellista. Keittiön ja eteishallin seinät ja katot saivat maalipesun, jonka myötä tilojen ilme raikastui isosti. 

Kyllä tämä tästä. Autossa on kesärenkaat alla. Flunssa on selätetty. Viikonlopuksi on suunnitteilla ainakin villiä seksiä, rokkihippalot, kirjallisuuspiiri, kuohuvaa,  grillailua ja kyhnytystä T:n kainalossa.

Hei, hei huhtikuu 2017 (ei tule ikävä)!

F

Illalla pelataan Afrikan tähteä

Posted on by flirttimaisteritrubaduuri

Pääsiäisloma on vasta puolivälissä ja päiviin on mahtunut jo vaikka mitä. Kiirastorstain hauskat yllätysjuhlat Turun Rantakertun hulppeissa saunatiloissa, pitkäperjantain lötköttely ja Mustamaalattu-maratoni ovat olleet mahtavia, mutta pääsiäisloman kohokohta on tänään illalla.

Me saamme nimittäin viisivuotiaan kummityttömme yökylään. Ja mikä parasta aloite yökyläreissusta tuli häneltä itseltään. Toki hän on viettänyt kanssamme aikaa aikaisemminkin, mutta tänään vedetään pitkän kaavan mukaan. Suunnitelmissa on ainakin pelata Afrikan tähteä ja muistipeliä, leipoa pitsaa ja jutella maailman menosta. Ehkä kummisetä kaivaa kitarankin ja luikauttaa Lounatuulen.

Otsikkomme on varastettu Merete Mazzarella samannimisestä romaanista, missä keskiössä on isovanhempien ja lastenlasten suhde.  Koemme olevamme etuoikeutettuja kun pääsemme isovanhemmoimaan vähän näin niin kuin  etukäteen kummityttömme kanssa. Ikämme puolesta voisimme jo hyvin ollakin isovanhempia, mutta näinhän asia ei ole. Mummoilu ja vaareilu  tuntuu joka tapauksessa ihan mahtavalta näin kummilapsenkin kanssa. Ja toivottavasti kummityttömme vanhemmat saavat itselleen tässä samalla laadukasta parisuhdeaikaa. 

Puhuimme aamulla että vanhempien rakkauselämän tukeminen pitäisikin olla kummien ja isovanhempien tärkein tehtävä – mahdollistaa lasten vanhemmille ihanaa parisuhdeaikaa mahdollisimman paljon. Yhdessä onnelliset ja toisiaan rakastavat vanhemmat ovat nimittäin paras lahja, minkä lapselle voi antaa.

F&T

PS Kuvassa kummityttömme ja hänen serkkunsa pajunkissavitsat viime viikon palmusunnuntailta.

Nyrpeys satuttaa

Posted on by flirttimaisteritrubaduuri

Kun tässä hiljattain olimme ulkona syömässä hääpäiväämme juhlistaaksemme, panimme vaimoni kanssa merkille kaksikin kertaa erään surullisen ilmiön. Nimittäin pariskunnan, jossa mies yritti pitää tunnelmaa yllä ja olla innostunut, kun taas nainen osoitti hyvin selkeästi olevansa tyytymätön tai ainakin välinpitämätön kaikkea kohtaan. Tuntui pahalta katsoa sitä, koska asetelma vaikutti niin epäreilulta.

Tilanne olisi voinut olla tietysti  toisinkin päin ja ruikuttajana olisi voinut mies.  Sukupuolisidonnaistahan nyrpeys ei ole. Mutta jos suhteesta halutaan tasa-arvoista, ei kummankaan osapuolen tulisi joutua kärsimään toisen kiittämättömyydestä ja nyrpeydestä. Voin vain kuvitella miltä toisesta tuntuu, jos toinen herkullisen aterian jälkeen ei sano muuta kuin: ”Pitäisi tilata taksi”. Ja senkin kyllästyneesti.

Taas kerran oli syytä kiitollisuuteen, koska vaimoni kanssa ei tule koskaan vastaavanlaisia tilanteita. Luulen että kyseisenä iltanakin tarjoilijat ja keittiöhenkilökuntakin olivat oikein tyytyväisiä, että me satuimme olemaan asiakkaina. Jos kerran on tyytyväinen, miksi sitä ei voisi sanoa ääneen? Sama pätee parisuhteeseenkin.

T


 

Kohtauksia eräästä avioliitosta

Posted on by flirttimaisteritrubaduuri

Viikonloppuihimme on kuulunut useamman viikon ajan Ingmar Bergmanin tv-sarja Kohtauksia eräästä avioliitosta vuodelta 1973. Kirjastosta löytyi melkein iskemättömät dvd-levyt tästä kuusiosaisesta sarjasta. Kirjoitinkin jokin aika sitten, että ehkä me olemme valmiit katsomaan tämän Ingmar Bergmannin ohjaaman sarjan, jonka väitetään aiheuttaneen aikanaan Ruotsissa varsinaisen erobuumin.

Tv-sarja ei ole ihan kevyintä katsottavaa, mutta dialogi menee ihon alle. Liv Ullman on roolissaan häikäisevä ja Erland Josephson loistava. Kohtauksia eräästä avioliitosta on kestänyt aikaa yllättävän hyvin. Tottakai vaatetus ja lankapuhelin vievät ajatukset vuosikymmenten taakse, mutta sarjan viiltävä tapa tarkastella ihmissuhteiden kipupisteitä ei ole sidottu aikaan, paikkaan tai kieleen. Kohtauksia eräästä avioliitosta on intensiivisyytensä vuoksi poikkeuksellinen kokemus. Olimme todella vaikuttuneita molemmat – ja jaksot  toisensa perään antoivat paljon myös keskustelemisen aihetta.

Bergman ohjasi sarjalle itsenäisen jatko-osan, elokuvan Saraband vuonna 2003, 30 vuotta tv-sarjan jälkeen. Saraband jäi Ingmar Bergmanin viimeiseksi elokuvaksi. Katsoimme Sarabandin sarjan viimeisen jakson perään ja oli aika päräyttävää nähdä, mitä kolme vuosikymmentä olivat tehneet näyttelijöille. Itse elokuva jätti meidät kylmäksi, toisin kuin Kohtauksia eräästä avioliitosta.

Sarja vahvisti monia näkemyksiämme parisuhteen haavoittuvuudesta ja siitä miten helposti ihmissuhteissa voidaan lähteä sellaisille urille, mistä ei välttämättä ole enää paluuta. Bergmanin sarja ei tuomitse, pikemminkin toteaa. Vastuu tulkinnasta jää katsojalle, mikä on ihan hemmetin kiinnostavaa!

 
F

20120226-saraband

 

Mutta suurin niistä on rakkaus

Posted on by flirttimaisteritrubaduuri

Taas on tapahtunut kauheita.  Tai koko ajanhan sitä tapahtuu pahoja asioita, mutta tietyt tapahtumat nousevat median kautta silmiemme eteen. Minulla on vaikeuksia käsitellä asioita ja tiedän, että en ole ainoa.

Tekee mieli käpertyä omaan kuplaansa.  Mutta en sitä tee. Pakotan itseni lukemaan tapahtumista ja hetken ajan tunnen syvää myötätuntoa tapahtumien uhreille ja heidän omaisilleen. Se ei ole paljon se, mutta se on tarpeeksi. Kun minä olen menettänyt rakkaitani, niin toisten ihmisten myötätunto on kannatellut surussa. Tiedän  että osanoton esittänyt ihminen on jatkanut tilanteen jälkeen omaa elämäänsä, kepeästikin ja niin kuuluukin. Mutta pieni myötätunnon hetki on osoitus inhimillisyydestä, hyvyydestä ja välittämisestä, rakkaudesta.

Olen onnellinen  siitä että meillä on tämä blogi. Kirjoitamme täällä mielestäni maailman tärkeimmästä asiasta, rakkaudesta. Minusta tuntuu että juuri nyt, tässä ajassa,  rakkaudesta puhuminen ja kirjoittaminen ovat tärkeintä maailmassa.

Ja  sitä aiomme jatkaa…

F

PS Alla olevan sydämen sain synttäritervehdyksenä ihanalta kummitytöltämme. 

Arki

Posted on by flirttimaisteritrubaduuri

Meille arki on aina aikaa erossa toistamme. Kismittääkö? Ei. Onko ikävä? Joskus torstaisin.

Arki on meille ennen kaikkea omaa aikaa. Ja se on aikaa myös nuorisolle.  Äiti ja poika -hetkiä ja isä ja poika -hetkiä.

Niin ja sitten se on ihan vaan arkea: tiskaamista, astianpesukoneen lataamista ja tyhjentämistä, pyykinpesua, pölyn päivittelyä, joskus jopa pyyhkimistä, lukemista, suunnitelmien laatimista, zumbaa, kävelylenkkejä, somettamista, kuvaamista, soittotreenejä ja dokkareiden katsomista. Meidän perheemme arkea.

Tänään koin poikieni kanssa monta hyvää hetkeä ja sydänalassa muljahteli. Aikuisuus ja kotoa muutto ovat molemmilla jo aika lähellä. Mutta onneksi ei ihan vielä – nyt nautitaan esikoisen tekemästä supperhyvästä makaroonilaatikosta, muistellaan astianpesukoneen tyhjentämisvuoroja ja kerrotaan tärkeitä ja tyhjänpäiväisiä asioita toisillemme. Elellään vaan ihan rauhassa tätä arkea, sillä oikeasti meillä on vain tämä hetki. 

F

Kukkakaalimuussia ja poronkäristystä

Posted on by flirttimaisteritrubaduuri

Lappihulluina ihmisinä poronkäristys kuuluu meidän suosikkiklassikkoruokiimme. Perunamuussin suhteen olemme kuitenkin saavuttaneet jälkikasvumme kanssa kiintiön täyteen aika päiviä sitten ja päätimme kokeilla tänään miten poronkäristys toimii kukkakaalipyreen kanssa. Toimii muuten aivan sairaan hyvin.

Poronkäristyksen teko lapinleukun kanssa on ehdottomasti T:n heiniä. Jäisen poronlavan vuoleminen vaatii oikeanlaista tekniikkaa, pitkäjänteisyyttä ja päättäväisyyttä.

F&T