Perjantaina Hesarissa oli Helena Liikanen-Rengerin kolumni, missä hän kuvaili muutaman ystävättärensä (toinen italialainen ja toinen ranskalainen) tapaa huolehtia parisuhteesta. Toinen naisista pukeutui huolitellusti korkokenkiin ja toinen järjesti erityisen kohtaamisen aviomiehen kotiinpaluun yhteyteen. Osassa kolumnin kommenteissa moinen käyttäytyminen tyrmätään kummallisena teatterina, vanhanaikaisia käyttäytymismalleja vahvistavana ja ulkonäköpaineita lisäävänä.

T kirjoitti myös äskettäin siitä miten pukeutumisella on merkitystä parisuhteen intohimon näkökulmasta, klik.

Jäimme miettimään asiaa kolumnin ja kommenttien pohjalta ja tulimme siihen tulokseen että pointti koko teksissä on kuitenkin se, että jos haluaa intohimon säilyvän parisuhteessa, niin siitä on tehtävä erityinen. Se mikä toimii toiselle, voi olla toiselle suorastaan järkyttävää. Meillä ei rouva kekkuloi korkokengissä ja mieskin vetää verkkarit jalkaan samantien kun saa ulko-oven kiinni perässään. Mutta koska mies sattuu olemaan heikkona vaimonsa antaviin kaula-aukkoihin, niin niihin hän useimmiten sonnustautuu kotioloissa ja juhliin lähdettäessä. Paitsi jos ei tunnu siltä. Joskus rouvan decolteesta ei näy vilaustakaan. Joskus T kaivaa kitaran käteen ja laulaa vaimonsa pyörryksiin. Joskus taas ei. Kysymys ei mielestämme ole teatterista tai toiselle asetetuista vaatimuksista, vaan halusta tehdä tästä ihmissuhteesta erityinen. Ja se että kohtaamme toisemme usein ensisijaisesti seksuaalisina olentoina tekee siitä sellaisen. Seksuaalisuus ja siihen liittyvä nautinto tekevät tästä suhteesta ainutlaatuisen, erityisen merkityksellisen ja voimaa antavan. Emme kumpikaan halua elää parisuhteessa, joka on ystävyyssuhteen kaltainen. Emme väitä etteikö näin voi tehdä, mutta se ei vain ole meidän juttumme.

Tässä ajassa elämisessä on mielestämme erityisen hienoa että olemme kohtuullisen vapaita toteuttamaan itseämme miten haluamme. Helena Liikanen-Renger ei mielestämme esitä vaatimuksia, vaan pikemminkin toteaa ja esittelee vaihtoehtoja. Meidän ystäväpiirissämme naiset pukeutuvat useimmiten maihareihin ja miehiäkään harvemmin nähdään mittatilauspuvuissa. Rakkauden tekoja kuitenkin tehdään puolin ja toisin, koska halutaan tehdä parisuhteesta erityinen. Joku pesee puolisonsa selän, toinen kantaa aamukahvin vuoteeseen, joku lukee runoja ja joku vetää ylleen lateksia. Parisuhde on erityinen suhde jos sen sellaiseksi tekee. Keinoja on varmasti yhtä monta kuin on parejakin. Ja kuka haluaa lähteä suhteesta jossa tuntee itsensä erityiseksi?

F&T